Okei, nopea verikokeella käynti. Piikki kyynärtaipeeseen. Ei
tule verta. Kokeillaan toiseen käteen. Ei tule verta. "Haen kokeneemman
hoitajan", hän sanoo ja poistuu huoneesta. Tuttua. Odottaessani poikaani
oli sama juttu. Äitiysneuvolassa yritettiin piikittää molempiin käsiin useamman
kerran ja sitten lähetettiin labraan. Parin yrityksen jälkeen he siellä saivat
minulta verta tulemaan.
Toinen hoitaja saapuu paikalle ja kokeilee tällä kertaa
avoneulalla. Ei onnistu. Kokeillaan uudelleen. No nyt. Nyt tulee verta. Uusi
putki. Uusi putki. Uusi putki. Verentulo hiipuu, sitä ei saada tarpeeksi.
Hoitajan on pakko lähteä käymään jossain, mikä ikinä hänellä kesken olikaan.
Odotetaan että hän tulee takaisin. Ja me odotamme.
Voi hemmetti, minun pitäisi kohta olla töissä. Vilkuilen
kelloa hermostuneena. Kukakohan siellä on aamuvuorossa? Onkohan paljon lapsia
hoidossa? Keitä lapsia aamussa mahtaa olla?
Hoitaja kyllästyy odottamaan ja lähtee etsimään uutta
hoitajaa. Kolmas hoitaja yrittää saada verta minusta. Ei onnistu. Toinen
hoitaja palaa takaisin. Hän ottaa loput veret kämmenselästäni. Kaikki putket
täynnä. Verenoton ja paaston jälkeen oloni on heikko. Nyt kiireellä töihin.
Toivottavasti siellä on vielä aamupalaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti