Joka kuukausi toivon ja uskon. Että mitä jos sittenkin nyt
tässä kierrossa olisi tärpännyt. Ovuloin, tikku plussasi. Harrastimme seksiä,
harrastamme jatkuvasti seksiä. Hedelmöittyminen on siis mahdollista. Ehkä nyt
olen raskaana.
Kuukautiset alkoi. Alkaa joka kuukausi. Petyn. Kerta
toisensa jälkeen uskon ja toivon. Epäröin. En raskautunut viimeksikään, miksi
nyt. Mutta ehkä kuitenkin. Vaan ei. Pelkoni on aivan oikeassa. Joka kerta.
Kuukaudet kuluu. Yritämme ja yritämme mutta mitään ei
tapahdu. Minussa on jokin vika. En usko että vika on miehessäni. Miksi olisi?
Minullahan ne rakkulaiset munasarjat on. Minun munasarjani ovat pilalla.
Mieheni siittiöt ovat varmaan täydellisiä. Vika on minussa.
Pelkkä yrittäminen ei selvästikään tuota tulosta. Ei näin,
omin keinoin. Tahdon tietää mikä mättää. Tahdon jonkun auttavan. Antavan jonkin
ihmepillerin jonka avulla kaikki korjaantuu.
Soitan ehkäisyneuvolan lapsettomuuspuolelle. Lapsettomuusasioissa. Minä. Lapsellinen muka lapseton. Miten?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti