maanantai 11. syyskuuta 2017

14.8.2017

"Oletteko halukkaita siirtymään rankempiin hoitoihin?", lääkäri kysyy. Inseminaatiohoito olisi seuraava vaihtoehto. Siinä mies antaa spermanäytteen, joka pestään. Erotellaan huonommat siittiöt pois, niin että jäljelle jäävät vain valioyksilöt. Minulle annettaisiin ovulaation käynnistävä hormonipistos, jonka jälkeen 24-42 tunnin päästä mieheni sperma ruiskutetaan sisääni kohtuonteloon ohuella katetrilla. Sitten vain toivotaan hedelmöittymisen tapahtuvan.

"Siinä joudutaan yleensä käyttämään vahvempaa hormonaalista lääkitystä", hän sanoo. "Poliklinikka käyntejä tulee enemmän. Puolison tulisi myös olla paikalla." Kyllä me ollaan mietitty. Terolutit ja clomifenit eivät auta. Olen valmis kestämään mitä vain sivuoireita, mitä vain riskejä, mitä vain kipuja, hoitoa, ihan mitä tahansa jos vain voisimme saada yhteisen lapsen. "Kyllä me halutaan lähteä seuraavaan hoitoon." 

Clomifenejä minulla on 10 tablettia vielä jäljellä. Riittävät siis kahdelle kierrolle. Kahdella kierrolla syön siis vielä vanhan annostuksen mukaan clomeja ja teroluteja syön tupla-annoksen, kaksi tablettia päivässä. Samalla jonotetaan inseminaatiohoitoon. Lääkäri laittaa sinne nyt lähetteen ja jonot ovat noin kolme kuukautta. Kolmen kuukauden päästä meille aukeaa uusi mahdollisuus. Uusi keino. Eh tämä on se meidän keino saada vauva.
  
Inseminaatio voidaan tehdä 3-4 kertaa. Näin luin joltakin sivulta googletuksen jälkeen. Toivon todella näiden 3-4 kerran riittävän. Muuten keinot alkavat olla vähissä.
  
Ehkä todella viimein vauvamme voi syntyä vuoden tai reilu vuoden päästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti