2.12.2017

Sen jälkeen, kun mieheni huomautti syömisestäni ja oksentelustani, että sen vuoksi meillä ei ole läheisyyttä enää niin paljon, ei seksiä. Sen jälkeen olen alkanut häpeämään ahmimiskohtauksiani hänen seurassaan. En haluaisi hänen näkevän. En halua hänen katsovan ja tuomitsevan. Haluaisin vain olla yksin rauhassa. Istua yksin telkkarin edessä ja ahmia niin paljon kuin lystään. Ja sen jälkeen oksentaa rauhassa. Tiedän, ettei se ole kaunista katseltavaa. Tiedän sen olevan ällöttävää. Siksi en haluakkaan hänen näkevän.

Ennen en hävennyt. En hänen seurassaan. Mutta nuo sanat osui ja uppoi. Tai ei ehkä ne sanat, vaan se äänensävy. Se miten kuulin hänen äänestään miten epänormaali ja ällöttävä olen. Epäonnistunut. Nyt tuntuu, että aina ahmiessani, hän katsoo minua inhoten. Että taas se alkaa, hyi mikä porsas. Siksi ahmin nykyään makuuhuoneessa. Loikoilen sängyssä, luen kirjaa ja vedän suklaata ja pullaa, jonka jälkeen lukkiudun vessaan oksentamaan.

Toisinaan mieheni lähtee lenkille. Silloin olen onnellinen. Saan rauhassa syödä mitä haluan ja oksentaa niin pitkään kuin siltä tuntuu. Toisaalta se saa oloni vain epäonnistuneemmaksi, häpeämään enemmän. Että hän nyt reippaana lähtee lenkille ja syö huomattavasti terveellisemmin kuin minä, kun minä puolestani jään tänne sohvan tai sängyn pohjalle ahmimaan kilokaupalla niin että vatsaan sattuu.  Tunnen itseni entistä lihavammaksi, rumemmaksi ja epäurheilullisemmaksi. Että jos mieheni minut jättäisi, en kenellekään kelpaisi.

Lähteekö hän lenkille juuri siksi, ettei joutuisi katselemaan ahmimistani, kuulemaan oksentamistani? Onko hän alkanut pitämään itsestään paremmin huolta jonkun muun vuoksi. Että voisi vaihtaa minut johonkuhun toiseen, joka myös pitää huolta itsestään, toisin kuin minä.

Joka kerta lupaan, etten enää ahmi. Aloitan terveellisen elämän, syön terveellisesti, en oksenna ja liikun. Joka kerta rikon itselleni antamani lupauksen.

10.7.2017

Tietysti kuukautiseni alkoivat tänään. Olin vain liian hätäinen raskaustestin kanssa, liian hätäinen toiveideni kanssa. Kyllähän minä tämän tiesin. Pelkäsin tätä. Pettymys ei tunnu enää niin pahalta. Arvasin tämän. Näin käy joka kuukausi. En usko enää clomejen tehoon. En usko niiden auttavan minun kohdallani. Nyt vain syön tunnollisesti loppuun seuraavat kolme kuukautta clomeja ja teroja ja sitten siirrytään keinohedelmöitykseen. Tulevien kolmen kuukauden aikana en tule raskautumaan. Keinohedelmöitys on viimeinen keinomme. Viimeinen toivomme.

Kuukautisistani on tullut ihan hirveän kipeät. Vatsa on turvonnut kuin ilmapallo, epämukava olo, vaatteet ei istu, koko lantionseutu ja selkä on kipeä. Mulloinkin kuin kuukautisten aikaan lantionseutuni sattuu ja välillä tekee kipeää ihan ylävatsasta saakka. Johtuuko kipu clomeista? Niiden aloittamisen jälkeen kipuni tuntuvat alkaneen. Niiden aloittamisen jälkeen myös kuukautiset ovat runsastuneet. Verta tulee niin helvetisti. Tänään kävin ostamassa jotai hemmetin supermegatamppooneja kun mikään suoja ei tunnu riittävän. Ennen kuukautiseni olivat niukat ja kivuttomat. Kunpa olisin tajunut silloin miten onnekas olen. Nyt ei huvita kuukautisten aikaan tehdä mitään. Olo on liian ruma, liha ja pirun kipeä. 

Kun on tällainen olo, ei seksiäkään tee mieli. Tuntuu että laiminlyön suhdettamme. Läheisyyttä ja seksiä on yleensä päivittäin. Mutta nyt ei tee mieli. Tämän kivun kanssa ei seksi ole ensimmäisenä mielessä. Mutten tahdo myöskään suhteemme kärsivän. En tahdo seksielämän nuupahtavan joidenkin kuukautisten takia. Haluan voida nauttia mieheni läheisyydestä, haluan saada hänet nauttimaan.

8.7.2017

Osa raskaustesteistä lupaa näyttää positiivisen tuloksen jo kuusikin päivää ennen seuraavien kuukautisten alku. Jännitän älyttömästi alkavatko kuukautiseni tänään tai huomenna. Toivon niiden pysyvän poissa. En malta odottaa tietoa mahdollisesta raskaudesta. Siksi ostin eilen raskaustestin. 

Viime kerrasta on aikaa kun testin olen tehnyt. Miten tämä taas tehtiinkään. Pissa purkkiin, tikun testipää virtsaan ja sitten odotellaan. Kontrolliviiva piirtyy heti selkeästi. Ala nyt tummumaan toinenkin viiva. Ilmesty edes haamu. Mitään ei tapahdu. Mitään ei näy. Kymmenen minuuttia on jo kulunut. Ei viivaa. En ole raskaana taaskaan. Käyn suihkussa ja katson vielä testiä uudelleen. Ei viivaa. 

Olen niin pettynyt. Clomit ja terot eivät auttaneet. Mikä on pielessä? Seksiä on ihan takuuvarmasti ollut ovulaation aikaan. Miksen raskaudu? Puran kiukun ja pettymyksen mieheeni. Näin toivotetaan rakkaalleen hyvää huomenta. Taidan olla oikea ääliö. Pyydän anteeksi. 

Mitä jos olikin vain liian varhaista? Koko päivän odotan, alkavatko kuukautiset. Ei vielä, ei vielä. Ehkä olenkin raskaana. Sallin itseni taas toivoa raskautta. Ehkä testi plussaa myöhemmin. Toivon niin, ettei kuukautisia kuulu. Että testintekoaika oli vain liian varhainen. Testi plussaa vielä. Plussaahan?

25.6.2017

Kutina, kirvely ja arkuus ei ole tänään ollut niin pahaa. Päätän vielä lykätä apteekissa käyntiä. Ehken tarvitsekaan lääkettä. Ehkä selviän tästä ilman, enkä vahingossakaan tee mitään, mikä estäisi raskaaksi tulemisen. Pärjään vielä pelkällä voiteella. Jos olo pahenee, sitten menen apteekkiin.

Munasarjojen seudulla tuntuu kipua. Ehkä nyt ovuloin. Onhan siittiöitä varmasti tarpeeksi? "Ehkä pitäisi vielä varmistaa se", mieheni sanoo ja kantaa minut sänkyyn.

24.6.2017

Koko pillu kutisee. Mietin porealtaassa pystyisinkö raapimaan niin ettei kukaan huomaa. Olemme siis kylpylässä. Jos nopeasti ihan vähän vain rapsuttaisin. Kutina käy sietämättömäksi. Vilkaisen taakseni ja hieraisen pillua nopeasti. Raapiminen saa aikaan polttelun. Koko alapää on arkana.

Toinen päivä kutinaa, kirvelyä, polttelua ja arkuutta. Hemmetin hiiva. Vuoden sisällä tämä on varmaan jo kolmas tai neljäs hiivatulehdus. Miksi se nyt on alkanut niin usein tulemaan? Ei minulla ennen ollut koskaan. Onko tämä joku vanhempien vaiva? Alanko olemaan jo vanha? Ja miksi juuri nyt? Jos terolutit saavat kiertoni 25-26 päivää pitkäksi, tarkoittaa se sitä, että ovuloin joko tänään tai huomenna.

Kun alapää on jo valmiiksi arka, ei seksi ole päällimmäisenä mielessä. Pillu tuntuu kuivalta, paikat ei kostu. Mieheni sormet saa polttelun ja kutinan pahenemaan sisemmillä häpyhuulillani. Emättimen sisälle mentäessä polttelu vasta pahenee. Kyrvän työntyessä sisääni, polttelu muuttuu jo kirvelyksi. Annan hänen tehdä sen kuitenkin. Sillä tahdon lapsen, todella tahdon. Enkä halua yhdenkään mahdollisuuden jäädä välistä. Varsinkaan minkään hemmetin hiivan takia. Normaalisti haluan miestäni. Ja jollen halua, hetki hänen lähellään saa minut haluamaan. Mutta nyt kiihottuminen tuntuu mahdottomalta.

Voiko tällä kierrolla edes tulla raskaaksi? Jos ovuloin nyt ja samalla minulla on hiiva. Estääkö hiivatulehdus raskautumisen? Netistä löydän vain ristiriitaista tietoa. Jossain sanotaan ettei hiivasieni estä raskaaksi tulemista ja toisaalla taas, että hiiva muuttaa ph-arvoa, joka puolestaan vaikuttaa siittiöiden elinikään. Seuraavassa keskustelussa sanotaan että maalaisjärkeä käyttäen, raskaus alkaa kohdussa, ei emättimessä. Miksi edes luen näitä keskustelupalstoja? 

Huomenna menen apteekkiin ja selitän tilanteen. Voinko ottaa lääkkeen nyt suun kautta? Tai laittaa puikon? Tai voidetta? Poistaako pelkkä voide hiivan? Otanko lääkettä vai jätänkö ottamatta? Hoidanko hiivan vasta jos kuukautiset alkavat?

Päätän odottaa huomiseen apteekkihenkilökunnan mielipidettä ja jättää keskustelupalstan valelääkärit omaan arvoonsa.